jalan

syvälahti-kettuhiekka

Stacks Image 1159
Syvälahden entisen koulun (oikealla) vierestä löytyy pieni parkkipaikka ja polun opasteita. Polku kulkee aluksi mäntyvaltaisessa kangasmaastossa, sitten vastaan tulee lehtevämpää sekametsää ja myös koivikkoa.

Metsäpolku yhtyy rinteen alapuolella paikallistiehen, jolta virallinen Mörköpolku kääntyy pian vasemmalle.
Stacks Image 1140
Reittiä voi tässä kohtaa hyvin muuntaa jatkamalla paikallistietä eteenpäin, karttaan merkitylle lähteelle saakka; siitä pääsee pikkutietä pitkin takaisin Mörköpolulle. Polulle palattua tulee kohta vastaan risteys, jossa on valittava reitti näköalapaikka Laulumäen ja nuotiopaikka Kettuhiekan välillä.

Jos aikoo kulkea koko reitin, kannattaa kääntyä oikealle Laulumäelle ja palata Kettuhiekan kautta.
Stacks Image 1165
Laulumäelle kavutessa voi ihmetellä, kuinka korkealle muinaisranta onkaan ammoisina aikoina yltänyt! Ylhäältä avautuvat maisemat Ala-Keiteleelle, Ukon- ja Härkinselille. Opastekylteissä kerrotaan Keiteleen rantojen vanhoista huviloista.

Kalliolta laskeutuvat jyrkät puurappuset alas; siksikin tämä on fiksu kulkusuunta.
Stacks Image 1146
Kun on selvittänyt kallioisen rinteen alas asti, tulee tasaisemmalla osuudella vastaan vanhoja kiviröykkiöitä, lapinraunioita, jotka ovat saattaneet olla hautoja.

Polku kääntyy rannassa vasemmalle ja johdattaa kulkijan Kettuhiekkaan, jossa voi viritellä vaikka tulet ja istuskella nuotion ääressä.
Stacks Image 1171
Kettuhiekan taukopaikalta on reilut 15 km Laulavan mörön polun toiseen päähän Mörkökosken laavulle. Yöpymispaikkaa Kettuhiekassa ei ole.
Stacks Image 1152
Tulipaikan sijasta eväitä voi hyvin nautiskella myös karhealla luonnonhiekkarannalla, Keiteleen aaltoja katsellen ja kuunnellen. Istuinalusta on siis hyvä pitää mukana.
Veneilijä ei tätä rauhaisaa paikkaa helposti vesiltä havaitse, koska rantaa ei ole merkitty esimerkiksi melojien taukopaikaksi.

Polku seuraa Kettuhiekasta aluksi kallioista rantaa ja nousee sitten ylemmäs. Tässä kuljetaan edelleen jääkauden loputtua syntyneen Muinais-Päijänteen rannoilla. Aikoinaan Päijänne ja Keitele olivat oikeasti yhtä; nyt niitä yhdistää kanavareitti.
Stacks Image 1177
Rantalenkin jälkeen reitti yhtyy samalle polulle kuin tulomatkalla. Kun olet kavunnut mäen ylös, polku laskeutuu pikkutielle, jonka tuntumassa on myös pikkuruinen, vaatimaton "Mörkömaja" (oik.). Tönö on kuulemma yksityinen eikä se liity Laulavan mörön polkuun, vaikka nimi sen kuvan antaakin.

Jos olet menomatkalla poikennut virallisesta reitistä kiertämällä lähteen kautta, palaat vasta vähän Mörkömajan jälkeen menomatkalla tutuksi tulleelle tielle, jolta reitti johtaa takaisin Syvälahden koululle.